Hyväsydämisyys

 

Hyväsydämisyys

 

Tänään on keskusteluuni tullut hyväsydämisyys, ja miten sen hyväksikäyttö rikkoo hyväsydämisyyttä. Lähdin pohtimaan mitä tämmöiset ihmiset saavat siitä, että he hyväksikäyttävät, ja valehtelevat ihmiselle, joka on hyväsydäminen. Miltä heistä tuntuu, ja miksi he toimivat niin kuin toimivat.

Kaikki osaavat jo nimestä päätellä millainen ihminen on loukattuna. Ihminen, joka antaa omistaan, vaikka ei olisi paljon mistä antaa. Hänellä kynttilä on aina puolivälissä. Koska hän on se, joka kuuntelee, ymmärtää, auttaa, antaa olkapään sitä tarvitsevalle, eikä ikinä itse pyydä mitään. Tämmöinen ihminen on myös muuta kuin yllämainitsevat asiat.  

Kun hyväksikäytetään ihmistä, joka haluaa ajatella hyvää, ja yrittää ympäröidä hyviä ihmisiä ympärilleen, ja sinne kätkeytyy mätiä omenoita, mitä voisi tapahtua, kun tämä ihminen ymmärtää itse tilanteen? Häntä on viilattu linssiin. Ja hän on ollut se, joka ymmärtää, auttaa, ja tukee. Juuri hänelle on valehdeltu. Juuri hänelle, joka on vain yrittänyt auttaa? Suuttuisiko tämä ihminen? Tuntisiko hän vihaa? Olisiko pettymys niin suuri, että hän tekisi pahoja asioita? Vai kohauttaisiko hän vain hartioita, poistaisi ihmiset elämästään, ja jatkaisi omaa elämäänsä ilman että mitään ei olisi koskaan tapahtunut? Kumpi olisi pitkällä tähtäimellä kannattavampaa?

Väkivalta tuo väkivallan luokseen. Mutta välinpitämättömyys jättää ihmiseen syvät arvet. Ja tästä syystä itse ymmärrän ihmisiä, jotka pitävät vain pientä liekkiä yllä. He eivät tee asioista suuria asioita, he tekevät asioista yksinkertaisen julmia. Ja tästä syystä hyväsydämisyys on myös palkitseva luonteenpiirre. Ei tarvitse kantaa kaunaa, väkivaltaa, pahaa oloa, eikä varsinkaan valehtelijoita kontakteissaan. Toivoisin itse- että tällaisia ihmisiä ei hyväksikäytetä. Se voi vaikuttaa moneen asiaan negatiivisesti, ei hänen elämässään, vaan sen toisen.

Aina tulee päivä, kun totuus voittaa valheen.

Kun nämä ihmiset toimivat julmasti hyväsydämistä kohtaan, he tavoittelevat yleisesti omaa etuaan. He eivät näe muuta kuin oman kuvansa peilistä, joka kiillottuu jokaisesta valheesta. Tosin he eivät tiedä sitä, että kimalle on vain harhaa. Kun tämä ihminen tippuu omien valheittensa verkon sisään, siellä odottaa vain koruton pieni ihminen. Kenellä ei ole yhtään oikeaa ystävää, ja vain kliseinen elämä, täynnä katkeruutta, vihaa ja tekohymyjä.