Kiittämättömyys ja Ahneus 

 

Olen harkinnut kirjoittavani taas jo jonkin aikaa, mutta aiheen kanssa on ollut hieman hakemista. Tänään kirjoitan siitä mikä minussa aiheuttaa aina paheksuntaa, nimittäin ahneus.  

Ahneudesta pitää opetella pois, jos sellaisen itsessään tunnistaa. On toki tilanteita, jotka tähän johtaa. Esimerkiksi jatkuva köyhyys ja riittämättömyys perustarpeista. Mutta se ei silti oikeuta ahneuteen. Luulisi että juuri silloin kun ei ole mitään, opettelisi jakamaan ne vähäisetkin, mutta aina näin ei ole.  

Ahneus voi syntyä myös kateellisuudesta. Ja se jos mikä on sairaus, jos kateellisuus tuottaa tällaisia hedelmiä. On ok, jos kadehtii kaveria, joka voi paremmin, kunhan ei itse aiheuta negatiivista lähtökohtaa. Ja se on hyvä myös tunnistaa. Tästä on myös hyvä keskustella kaverisi kanssa, jotta asia ei jäisi mielenpäälle. 

Ahneus myös synnyttää hedelmän nimeltä kiittämättömyys. Sitähän sanotaan “Kiittämättömyys on maailman palkka” mutta voisi se olla toisinkin. Miksi ihminen on kiittämätön, vaikka saisi apua ahdinkoonsa? Yleensä kateellisuus johtaa tähän. Huomaat jo kaavan. Ahneus – kateellisuus - kiittämättömyys. Mikä tätä sitten ruokkii? Onko ihmisessä erikseen kytkin tähän? Ei. En usko siihen.  

Olen pitkään myös miettinyt miten tuoda mielipiteensä julki, kun näkee tällaista käytöstä. Olisi mieluummin kiva antaa opetus, josta vastapuoli oppisi jotain, ja voisi korjata oman puutteellisuutensa, eikä aina vain lyödä villasella asioita, joihin törmää näitten ihmisten kanssa. Toki se olisi helpompaa, ja siksi ihmiset yleensä toimivat näin. 

 Nämä ihmiset ovat yleensä kasvaneet pienissä ympyröissä, sekä menettäneet ystäviä nopeasti, kun tämmöinen käytös on tullut ilmi. Nämä ihmiset eivät näe tätä itsessään, he näkevät vain, kuinka heitä kohdellaan väärin, ja kuinka he ovat panostaneet. He eivät näe sitä mitä vastapuoli on tehnyt heidän hyväkseen. Tämä on myös sosiaalisten taitojen käärmeiden työtä. Milloin nämä ihmiset näkevät toisten ihmisten arvon? Eikö pidempi ystävyys tuo enemmän hedelmää kuin lyhyet “pikasuhteet”, jolloin on kyse vain hyödyllisyydestä ei ystävyydestä.  

Kymmenessä käskyssäkin jopa mainitaan ahneus. Mm. “älä halaja läheisesi omaisuutta, karjaa tai mitään mitä hänellä on” koska jo ihmiset aikoinaan huomasivat ahneuden tuovan vain ikäviä asioita.  

 

Perheenjäseneni muutti tuossa hiljattain, ja tämän päivän kirjoitus on oikeastaan siitä saatu idea. Perheenjäseneni on hyvin taidokkaita tunne-elämässä, sekä pystymme lukemaan ihmisiä kuin avointa kirjaa. Jos joku ihminen ei ole hyväksi sinulle, se pitää kitkeä pois kaveripiiristä. 

 Aluksi mietin, että kertoisin sen tarinan tänne, miten asiat menivät, ja mitä ajatuksia tämä herätti. Mutta se olisi ollut ilkeää. Tarina toki olisi voinut opettaa ihmisiä olemaan luottamatta, ja tunnistamaan käytöksen miten ahneet ihmiset toimivat. Mutta uskoisin että nämä tarinat voi olla myös joskus liian rehellisiä. Ja kertoa liikaa ihmisten henkilökohtaisia asioita. Tässäkin tarinassa on kaksi tai no.. neljä eri puolta. Ja tarinassa olisi pääkohtina ollut otsikon lisäksi manipulointi, kavallus, tyrannia, ongelmalliset perhesuhteet, alkoholismi, sekä kaksinaamaisuus. Joten jätin tarinan pois, ja keskityin enemmän kahteen aiheeseen. Toki edellä mainitut sopivat myös käärmeihmisille.  

 

 Siinäkin hieno vertaus. Käärmeihminen. Sehän juontaa itseasiassa siitä, että käärme vaihtaa nahkansa, raamatullinen näkökanta, käärme myös nauttii auringon lämmöstä ja samalla pysyttelee piilossa ruohikossa. Uhattuna se syöttää myrkkyä. Kun sitä yhdistää ihmisen ja käärmeen, niin se on kutakuinkin paljon sitä mitä äsken luettelin aikaisemmassa kappaleessa.  

 

Ahneudesta vielä lopuksi muutama ajatus. Jos näet ahneen ja kiittämättömän ihmisen. Ensimmäisenä hän haluaa luoda hyvä veli- verkoston, jolloin hyöty on 50/50, kun tilanne etenee tarpeeksi pitkälle, ja suhdanteet muuttuvat, yrittävät tällaiset ihmiset perustella omaa ahneuttaan mm. Omilla ongelmilla, virheillään, sekä heidän tekemillään hyvillä töillä. Saaden näin toisen olemaan kiitollisuuden velassa.  

Mutta koska tämä teksti vain pitenee ilman päämäärää, pidemmittä puheitta, sanontakin sen sanoo “Ahneella on paskanen loppu.”  

 

Loppu.