Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olettamus Tarina Mielipide Opetus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olettamus Tarina Mielipide Opetus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Olettamus

 

Olettamus

 

Olen käynyt tässä puoli vuotta aiheesta tutkimusta. Koskien aiheeseen olettaminen oletetusta kaverista. Olen kuullut vuodesta toiseen, kuinka elämäni on sekaista, draamankeskeistä, ja kuinka olen ollut sellainen ja tällainen. Olen miettinyt monesti myös, että nämä kyseiset ihmiset eivät kysy kuulumisia kuin puolen vuoden välein, kun haluavat vaihtelua elämään, tai vapaa illan arjen pyörteestä. Joka on saanut minut tuntemaan itseni vain ”hupi-kaverina.” Todellisuushan on ollut toinen, mutta sitä nämä ihmiset eivät ole koskaan halunnut edes tietää. He eivät ole halunneet tutustua, tai kuulla oikeasta elämästäni mitään. Joten lähdin tähän leikkiin mukaan, jotta hekin huomaisivat kuinka olettamus herkkää ihmisten elämä on.

Oletan että tiedät mitä haen tässä kirjoituksessa.

Oletus itsessään kertoo jo jotain ihmisestä. Olettaminen on aina epävarmaa tietoa. Ja silti ihmiset luottavat siihen sokeana.

Olen kuullut usein ”tämä henkilö aivopesee sinua, tämä ihminen kertoo muunnellun totuuden, tämä ihminen on tällainen” Näissä tapauksissa yleensä ulkopuolinen henkilö kommentoi olettamuksen perusteella. Ja sen mukaan mitä on kuullut toiselta ihmiseltä.

Mielestäni jos haluat tietää jotain toisesta ihmisestä, ensiksi sinun pitäisi tutustua tähän ihmiseen. Ja sinä määrität miten.

Omissa tapauksissani olen huomannut sen, että nämä ihmiset ovat unohtaneet yhden tärkeän asian. Tutustumisen minuun. Kun kerron mitä ympärilläni tapahtuu, ihmisistä, joita seuraan. En kerro heistä siksi että nämä ihmiset liittyisivät millään tapaa elämääni. Vaan siksi että siinä tilanteessa, tai asiassa on joku yhteys johonkin aikaisempaan asiaan, joka kertoo yksittäisen pienen asian minusta.

Esim.

Heikki ja Matti ovat kavereita. Jere oli joskus Heikin ystävä, mutta heidän ystävyytensä loppui koska Matti tuli kuvioihin. Matti ja Jere ovat nykyään ystäviä.  Heikki tuli mustasukkaiseksi Matista, joka on ollut hänen kaverinsa kymmeniä vuosia. Jere ei tuntenut Mattia, ja tutustui tähän Heikin illanistujaisissa. Heikki haukkui Matin Jerelle epäluotettavaksi. Jere ei uskonut Heikin kertomusta Matista, koska hänellä ei ollut mitään konkreettista ”todistetta” epäluotettavuudesta. Lopulta Heikki oletti, kun Matti ja Jere ystävystyivät, että he puhuivat hänestä pahaa selän takana. Tällöin Heikki aloitti disinformaation Jerestä. Jere ja Matti ovat edelleen ystäviä, ja Matin luotto Heikkiin heikentyi tämän uuden ystävän myötä.

Tämä tarina kertoo miten olettamalla asioita voi tapahtua paljon väärinkäsityksiä, ja ikäviä asioita ihmisille. Jotkut jopa kutsuvat tätä draamaksi. Mielestäni Heikki halusi aiheuttaa draaman. Matti oli väliinputoaja, ja Jere oli uhri.

Artemisia GentileschiOmakuva maalauksen allegoriana, 1653.


Mutta jokaisessa tarinassahan oletetaan onnellinen loppu, niin myös tässäkin. Jere pääsi eroon Heikistä, joka haluaa ihmisille pahaa. Tämä ei sopinut Jeren arvoille.  Matti sai uuden ystävän, ja sai oikean käsityksen hänen ja Heikin ystävyydestä. Ja Heikki sai elää omien satujensa kanssa elämänsä loppuun asti.

Nyt itse asiaan. Tämä tarina kertoi myös minusta jotain erittäin tärkeää. Minä kerron kuulumiseni tarina muodossa. Kerron elämääni tarinamuodossa. Elämäni on tarinani. Ja jos ei halua tietää tarinaani, ei halua tuntea minua.  

Moni tuo tunteitaan ja mietteitään esiin musiikin avulla, tai piirtämällä. Jotkut haluavat valokuvata, ja toiset taas haluavat sanoa suoraan. Mutta minä kuulun niihin ihmisiin, joille tarina on osa kokonaisuutta. Se ei ole luuloa. Se on tietoa.

Voin määritellä omat tarinani. Samanlailla vain määritellä oman elämäni.

Kun tapaan uuden ihmisen. Usein kysyn: Mikä on sinun tarinasi? En siksi että haluan tietää ihmisen tarinan syntymästä tähän päivään, vaan siksi että tämä ihminen voi määritellä oman tarinansa. Hän määrittelee kuka hän on omassa tarinassaan, ja se kertoo minulle oleellisen tiedon. Onko hän oman elämänsä sankari, uhri, sivuroolissa oleva haltija tai sotilas jne. Rooleja on monia. Mutta vain ihminen itse yksilönä tietää mikä on hänen osansa.

Minun tarinani päähenkilö on henkilö joka kirjoittaa sitä. Minä. Kaikki jotka tarinaan kuuluvat, tai ovat osallisia. Pääsevät aina keskusteluuni. He ovat esimerkkejä. He ovat polkuja joita voin valita, he ovat ihmisiä joilta kysyn tiettyjä kysymyksiä vain siksi että tiedän miten haluan tarinaani kirjoittaa.

Olen tehnyt havainnon: Menen toisten ihmisten tarinaan käymään, nostaakseen nämä ihmiset sivuroolista päärooliin. Ja se on ollut elämäni tehtävä tähän asti. Olen suoristanut teitä, tukenut, ohjannut, ja ennen kaikkea kuunnellut. Olen myös saanut vastapalveluksena ohjausta asioista, joista en ole ennen tiennyt. Haalinut tietoa joka toisille on arkipäivää. Koska haluan kehittyä.

Aina kun katson elokuvia, tai luen kirjoja. Samaistun eniten päähenkilöön, en siksi että hän on sankari, en siksi että hän on eniten seurattu. Vaan siksi että juuri se on avain itse opetukseen joka halutaan tuoda kyseisellä tarinalla esille. Ja ketä päähenkilö olisi, jos sivurooleja ei olisi jo jaettu? Tiedätkö oman paikkasi tarinassa jossa olet juuri nyt?

Kun tämä asia on käyty läpi. Kerron vielä muutamia asioita olettamuksesta. Asioita jotka ovat hyvä miettiä omalla kohdalla.

Kun näet, kuulet, tai haistat palanutta. Älä oleta että jossain on tulipalo. Mene savua kohti, anna savun hajun tulla nenääsi ja voit ehkä eksyä kaverin grillijuhliin. 😉



"Turha pitää esirippua ylhäällä, jos näytös on jo käynnissä" -JH

Elämän peli

                  ELÄMÄN PELI   Kun kuulet elämän pelistä. Se voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Mm. Sosiaaliset pelit ovat yleisiä työpaikoil...